Ammatillisen
koulutuksen kuvauksiin sisältyy nykyisin usein sana ”muutos”. Muutoksesta
puhuminen on tietysti ajankohtaista mm. rahoitusuudistuksen,
osaamisperusteisuuden, uusien opsien, työaikauudistusten, tutkintorakenteen
uudistumisen, oppilaitosten yhdistymisen ja digitalisaation takia. Muutoksen tarve
on silti osin myös ”itse aiheutettua” valtakunnan tasolta aina oppilaitoksen oman
arjen pyörittämiseen saakka.
Koska moni
reunaehto muuttuu samaan aikaan, aiheuttaa se enemmän tai vähemmän muutosahdistusta.
Kaikki tämä pistää miettimään missä mennään: johtaako muutos meitä vai
johdammeko me (ihan oikeasti) muutosta?
JYMY -hankkeen eteläisen
alueverkoston vertaistapaaminen pidettiin Careeriassa 22.10.2019. Tällä kertaa
oli teemana koulutuksen järjestäjän hanke- ja kehittämistoiminta, sen
organisointi, toteutus ja johtaminen.
Hanke- kehittämistoiminta mahdollistaa koulutuksenjärjestäjälle muutoksen haltuunottoa. Hankerahaa on tarjolla käytännössä kaikenlaiseen oppilaitoksen toiminnan kehittämiseen. Hanketoiminnan suhde strategiaan ja oppilaitoksen perustoimintaan on silti edelleen ihan olennaisia asioita.
Hanke- kehittämistoiminta mahdollistaa koulutuksenjärjestäjälle muutoksen haltuunottoa. Hankerahaa on tarjolla käytännössä kaikenlaiseen oppilaitoksen toiminnan kehittämiseen. Hanketoiminnan suhde strategiaan ja oppilaitoksen perustoimintaan on silti edelleen ihan olennaisia asioita.
Strategia
saattaa olla melko yleinen ja monitulkintainen, joten strategialähtöiseksi voi
teoriassa saada melkein minkä tahansa asian. Strategian suhde arkeen määräytyy
viime kädessä sen perusteella, kuka strategian laatii, kuka sitä tulkitsee sekä
kuinka sitä näin ollen toteutetaan.
Hanketoiminnan
hyöty riippuu myös siitä, miten perustoiminta ja kehittämistoiminta saadaan
yhdistettyä. On tärkeää hankkeistaa oikeita asioita sopivien asiantuntijoiden
kautta ja oikeille kohderyhmille suunnattuna. Hanketoiminnan tehokkaan
toteutuksen haasteita ovat edelleen ainakin hanketyöajan resursointi sekä seuranta,
dokumentaatio, päällekkäinen tekeminen, sirpaleiset toimenpiteet pitkäjänteisen
kehittämisen sijaan sekä hyvien hanketulosten käyttöönotto. Ei siis ihan vähän…
Kaikilla alueverkoston
jäsenoppilaitoksilla (Careeria, Keuda ja Hyria) on laaja ja monimuotoinen
hankesalkku. Mukana olivat henkilöstöasiantuntija Otto Ala-Nissilä (Keuda),
kehityspalvelupäällikkö Anne Miettinen (Hyria), projektisihteeri Jonna Kanerva
(Hyria), kehittämispäällikkö Taina Paananen (Careeria) ja kehittämispäällikkö
Jukka Hakala (Careeria).
Hanketoiminnan vertaistapaamisen päätteeksi todettiin, että samat kysymykset ovat tuttuja kaikille. Samojen haasteiden kanssa elää jokainen hankkeita tekevä oppilaitos. Lopputulema on, että oli antoisaa tavata kasvotusten, puhua rehellisesti ja saada ymmärrystä kollegoilta.
Hanketoiminnan vertaistapaamisen päätteeksi todettiin, että samat kysymykset ovat tuttuja kaikille. Samojen haasteiden kanssa elää jokainen hankkeita tekevä oppilaitos. Lopputulema on, että oli antoisaa tavata kasvotusten, puhua rehellisesti ja saada ymmärrystä kollegoilta.
On myös
helpompi ottaa jatkossa yhteyttä ja kysyä asioista, kun tunnetaan paremmin.
Ehkäpä tämäkin on yksi tärkeä juttu muutosjohtamisen ytimessä. Ainakin osa
meistä ihmisistä aitoa ja arkipäivän asioihin liittyvää yhteyttä kollegoihin.
Parhaassa tapauksessahan se kannustaa muuttumaan yhdessä ja tekemällä oppien.
Välillä ihan
mielellään näitä pohtien,
Jukka
Jukka